gravitaatiovoima painaa kasaan puristaa syvälle syvemmälle kaiken ahtaan valtavan alle
nikamat itkee huutaa hautautuessaan juoksuhiekkaan
kasaan painuessaan valittavat vaisusti

valun

pois minusta tästä huoneesta tukehduttavasta paniikista ulos tästä äänimaailmasta sähköimpulsseista kehosta
mutta valun niin
h i t a a s t i
etten ehdi ajoissa en en minä kuolen tähän keuhkot surkastuvat kasaan kuolevat hapenpuutteeseen kun henkitorvi turpoaa hitaasti umpeen minun kasvaessani ulos ääriviivoistani
rumaa yli väritettyä puolikuivaa tussia