tässä yksin on taas vaikea hengittää
ympärillä on kylmää ja tyhjää
särky palaa takaisin silmäluomien taakse
mietin pehmeää kylmyyttä yöllä
mietin sitä jotain joka odottaa hiljaisuudessa meidän välissä
sitä jotain, joka on läsnä liian usein nykyään
mietin taivasta
repaleista revittyä
palasia tähdistä
ne riekaleet ovat ahtaan oransseja
tiedäthän

kaikki on kovin hankalaa ja raskasta
ihmiset joita rakastaa
             liikaa
olen taakka itselleni,
vaikea ojentaa käsiä ja sanoa sanoja
kun tahtoisi sulkea silmät melkein
                                        kaikilta

ei ole ajatuksia ei mitään jäljellä
tyhjää sadetta
joka mustaa maisemaa
pala kerrallaan


                      ikävöin
 And in my heart this moment
I like the way you seem to read my mind

And what would I not say
To be in that room again
If only for one moment
That you would hold me
In your tiny hand, and I might say
Tomorrow I could find you, and you might take
Something that I thought I could never give away
If just to think I've something more to show

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti